Viikon varrelta

Korkeasaaren reissulta

Jospa vihdoin jaksaisin istahtaa ajan kanssa tähän tietokoneelle ja saisin rustattua meidän kuulumisia ja vähän muutakin tänne ylös. Emme ole koko kesäloman aikana olleet kuin yhden vai kaksi yötä kotona, nyt tänään on kuitenkin se hetki, kun taas nautiskelemme oman kodin rauhasta. Tien päällä on siis oltu, melkeimpä voisi sanoa että olemme kulkeneet säätiedotuksen mukaan ympäriinsä. Aina sinne missä luultavimmin lämpöä piisaa. Sadepäiviä emme tästä syystä ole viettäneet ja lomailu on ollut mukavaa. Suurimman osan ajasta olemme olleet mökillä ihan vain kolmistaan, enkä tiedä mitään, mikä olisi sitä parempaa. Se vain on niin meidän paikka. Mitään järisyttvänä ihmeellistä ei meidän lomailuun tällä hetkellä ole siis kuulunut. Paljon paljon ulkoilua, uintia ja sitä rataa.

Puistoilua

Hoploppia. Kaikkia missä on ratti on tällä hetkellä POP!

Eliaksen kuulumisiakin voisin ihan erikseen tähän kirjoitella. Konttaus on vaihtunut kokonaan kävelyyn ja myös kengät jalassa tepastelu onnistuu hienosti. Elias on itsestään kovin ylpeä ja heittää ilmaan paljon hurraa huutoja ja taputuksia erilaisista suorituksista. Ensimmäiset sanatkin on nyt selkeästi kuultu. Äiti, sehän se sana oli. Sitä hoetaan nyt kokoajan ja voi kuinka se vaan onkaan ihanaa! Toinen sana on anna ja kolmas on ei. Näitä kahta jälkimmäistä on hoettu kyllä jo pitkään, mutta sana ei ole ihan ollut oikeassa muodossaan tai muiden ymmärrettävissä, mutta nyt niistä ei voi tuntematonkaan erehtyä. Ei myöskään tästä äiti sanasta :) Kovin on täällä siis ylpeitä vanhempia, on tuo lapsukainen vaan niin mahtava ja valloittava. Hampaita muuten tulee oikein rytinällä. Kaksi poskihammasta on puskenut läpi ja lisää tulee. Oikein sellasia isoja veripatteja tulee ikenien päälle. Tekee varmasti kipeää ja ruoka uppoaa tästä syystä melko huonosti. Tällä hetkellä hampaita on ainakin 10

Isomummon ja -vaarin kanssa Koiramäen pajutallilla

Harjoiteltiin ruohonleikkurilla ajoa

Myös meidän arkeen on tullut muutoksia. Enään nukutaan vain yhdet päiväunet, keskimäärin 2,5h mittaiset. Tuttia syödään enään vain päivä-, sekä yöunilla. Elias tietää itsekkin, ettei tuttia oteta muulloin ja tajuua antaa sen heti kiltisti pois jos jostain sellaisen sattuu päivällä löytämään. Suurin muutos ehkäpä on kuitenki se, että tuttipulloa ei ole käytössä enään laisinkaan. Tämä tapahtui täysin vahingossa. Lähdimme mökille, enkä ollut muistanut pakata tuttipulloja mukaan. Eikä todellakaan viitsitty lähteä ajamaan 60km yhden vaivaisen pullon takia, kun nokkamukeja oli kuitenkin mukana. Aiemmin Elias on saanut pullosta maidon aina unille käydessään ja se on ollut sellainen rauhoittumishetki, josta kannetaan suoraan sänkyyn, sekä päivällä että illalla. Olin ajatellut pullosta luopumista syksylle, koska kuvittelin sen olevan hankala prosessi. Se kun tuntui olevan meille niin kovin tärkeä heti. Toisin kuitenki kävi, ja melkein järkyttyneen iloisina huomasimme, että unille meno käy edelleen tismalleen yhtä helposti kuin ennenkin, ehkä jopa helpommin johtuen myös tästä uudesta päivärytmistä.

Itselleen on aina hyvä vähän taputtaa

Kaikki on siis paremmin kuin hyvin ja nautiskelemme täysin rinnoin tästä perheen yhteisestä ajasta ja tästä syystä meistä kuuluu paljon normaalia vähemmän. Huomenna menemme aamulla mattopyykille ja päivällä suuntaamme linnanmäelle huvittelemaan. Ensi viikon maanantaina hurautammekin jo Tampereen suunnille viettämään nautinnollista kylpylälomaa :)

Olisi mahtavaa kuulla myös, MITÄ TEILLE KUULUU?? :)

Ja mitkä ovat olleet teidän pikkuisten ensimmäiset sanat?

Keskiviikkoa

Eliaksella on yhtäkkiä mennyt unirytmit ihan sekaisin. Ilmeisesti kahdet päiväunet todellakin alkaa olemaan liikaa. Ollaan nyt muutama päivä herätty jo puol viiden aikaan, entisen kello kahdeksan sijaan. Ei sovi kyllä yhtään meille näin aikaiset herätykset. Nyt otinkin tästä päivästä eteenpäin tavoitteeksi, että pitkin päiväunille menoa sen verran että selvittäisiin yksillä unilla. Saa nähdä kuinka meidän käy.

Aamulla tosiaan nousimme jo kukonlaulun aikaa ylös ja mietin mitä tekemistä keksisimme, että Elias ei simahtaisi niin pian takaisin nukkumaan. Sain eilen viestin, että Jumbon Name itissä on kanta-asiakas ale klo 8-9. Sinne siis.. Kaikki ale-tuotteet olivat sen tunnin ajan -70%. Ihmisiä oli ihan sikana, enkä tuo napero kainalossa kovin pystynyt tonkimaan. Housuista mistään ei löytynyt kokoajan ja muutenki tarjonta pojille oli mielestäni aika huono. Tytöille sen sijaan olisi ollut vaikka mitä ihanaa. Mukaan tarttui vain kaksi tavallista pitkähihaista paitaa. Samalla reissulla päätin, että nyt vihdoin on saatava Eliakselle sandaalit. Nimenomaan ensiaskelsandaalit. Etsin ja etsin, enkä löytänyt mieluisia joten lopulta ostin vain ne mitkä tuntuivat parhaimmalta ja istuivat parhaiten Eliaksen jalkaan.

Toinen asia mistä tuli tänne höpöttelemään on Eliaksen kävely. Uskallan melkein jo sanoa, että meillä kävellään! Elias on nyt alkanut omatoimisesti siirtymään paikasta toiseen kävellen. Toisinaan kyllä edelleen konttaa ja kävely on melkoisen huteraa ja epävarmaa, mutta kävelyä kuitenkin. Aikaisemmin Eliaksen "kävely" oli enemmänki juoksusyöksyjä ja jalat eivät pysyneet perässä ja oltiin yhtä nopeasti turvallaan kun lähdettiin liikkeelle. Nyt hakee hienosti jo tasapainoa ja kulkee rauhallisemmin. Myös uusissa sandaaleissa kokeiltii kävelyä ja hienosti yritti heti lähteä töpöttelemään. 

Viimeinen kuukausi vauvana

Enään kuukausi jäljellä tätä ihanaakin ihanempaa vauva vuotta. Täytyy hyväksyä se karu totuus, että aika kulkee ihan mahdottoman nopeasti. Onneksi jokainen hetki on ihana ja tuleva taaperovuosikin ikimuistoinen ja varmasti onnea täynnä.

Tänään on siis 11kk mittarissa, ja pian juhlitaan jo ensimmäistä syntymäpäivää!

Viime aikoina Elias on oppinut nousemaan ilman tukea seisomaan. Elias ottaa myös muutamia askelia ilman tukea, mutta meno on vielä todella haparoivaa. Etenkin iltaisin, kun alkaa väsy iskeä niin kaikki vähäinenkin itsesuojeluvaisto katoaa ja täällä vedellään päin seiniä miten sattuu.. Mutta harjoitus tekee mestarin! :) Myös tv-tasolle ja sohvapöydälle on opittu kiipeämään. Tämä on tän hetken lempileikki, kerran on vahinkokin jo sattunut ja tipahtanut alas. Nyt siis jos joskus sais olla silmät myös takaraivossa ja vaikka jaloissakin. 

Elias on alkanut myös ymmärtämään erilaisia asioita ja hahmottamaan tietynlaisia juttuja. Osataan yksitellen kerätä palikat laatikkoon, kaataa ja kerätä uudelleen. Kovasti Elias myös yrittää matkia perässä ja laittaa palikoita torniksi, mutta kummasti se torni aina vahingossa kaatuu. Elias näyttää missä on lamppu ja kun kysyy missä on äiti niin tulee syliin iloisesti. Kovasti myös hokee äittä sanaa ja siitä erilaisia muunnoksia, mutta ei vaikuta siltä että kohdistaisi sitä kuitenkaan minuun. 

Potkuautolla Elias osaa jo hienosti potkia eteenpäin ja hieman peruuttaa. Yksi hauska juttu on myös "juosta" karhukävelyasennossa sekä polvillaan yrittää pomppia eteenpäin. Elias osaa myös ilmaista koska on väsynyt. Aikaisemman kovan kiukuttelun sijaan hakee sohvaltamme aina viltin, hakee tutin ja painaa päänsä viltille. Mikään ei ole kyllä niin hellyyttävän näköistä! 

11kk iässä Elias menee iltaisin n. 20.30 nukkumaan tai silloin on jo sängyssään ja aamulla heräämme yleisesti n. 7-8 aikaan. Meillä pätee aika hyvin sääntö, että mitä paremmat päikkärit sitä paremmat yöt. Päiväunia Elias nukkuu edelleen kahdet, pärjää kyllä yhdilläkin ihan ok hyvin, mutta tosiaan yöunet ovat paremmat jos laitetaan toisillekkin unille. 

Ruokailut menevät aika lailla samanlaista rytmiä noudattaen kun aikaisemminki. Viisi kertaa päivässä syödään. Nyt mukaan kuvioihin on tullut toki hapanmaitotuotteet, joista lemppareita ovat maitorahka ja raejuusto. Pikkuhiljaa Elias on myös alkanut syömään kanssamme samaa ruokaa, mutta aika nirsolta tuo jätkä vaikuttaa. Eiköhän kuitenkin pikkuhiljaa sekin ala onnistumaan. Seuraavaksi olisi vuorossa tavalliseen maitoon totuttaminen ja ehkä tuttipullosta vierottaminen. En aio tuttipullo asian kanssa kiirehtiä tai stressata, mutta jos pikkuhiljaa saisi sen jätettyä pois tai ainakin päiväsaikaan. 

Tällä hetkellä Elias juo pullosta ennen molempia päiväunia sekä ennen yöunille menoa.

Ainiin ja yksi uusi hammaskin on pari päivää sitten puhjennut. Nyt on siis alkaalla kaksi ja ylhäällä kaksi. Myös toisen puolen kulmahammas kuultaa jo läpi ja tulee varmasti tässä parin päivän sisään :)

Viikon touhuja

Ompa taas aikaa viime kirjoituksesta. Tuntuu että kokoajan vaan on tuli pyllyn aika, eikä ehdi istahtaa alas.. Viime viikonloppu meni oikein mukavasti. Kävimme Keravan kevätmarkkinoilla pyörähtämässä ja olimme Amarillossa syömässä mummoni, isäni ja omien syntymäpäivieni kunniaksi (omani ovat tosin virallisesti vasta ensiviikonloppuna). Sotki hetkellisesti toki tätä superdiettiä, mutta tämä oli tiedossa ja hyvin mielin nautin ruuat pitkän kaavan mukaan. 

Maanantaina uskalsin rynnätä salille, vaikka en ole ihan varma olisiko se ollut ihan fiksua näin pian keuhkokuumeen jälkeen. Intoa olis vaikka muille jakaa, ja olenkin käynyt sielä tällä viikolla joka päivä. Lihaksissa kyllä tuntee tehneensä.. Mutta kai se sillä lähtee millä on tullutkin ;) 

Eilen oltiin koko perheen voimin HopLopissa ja tällä kertaa vietiin Elias sinne "isojen puolelle". Laskettiin liukumäkiä, riehuttiin pomppulinnoissa, kiipeiltiin ympäriinsä ja sukelleltiin pallomeressä. On toi kyllä vaan joka lapsen unelma paikka, tai ainakin Elias viihtyy todella hyvin. 

Illalla Eliaksella nousi ikävästi kuume ja yö meni siitä johtuen kovin levottomasti. Nyt on sitten Eliaksen vuoro sairastaa. Kovasti pojan ääni rohisee ja itkettää, toivottavasti menisi pian ohi. Mennään varmaankin huomenna varuilta käymään näyttämässä korvia ja katsomassa ettei ole mitään samoja tauteja mitä mulla, koska ne vaativat lääkehoitoa. 

Näin yleisesti meille kuuluu kuitenki todella hyvää. Elias harjoittelee kovasti kävelemään. Seisoskelee jo pitkiäkin aikoja ilman tukea ja lähtee itsekseen kävelemään rohkeasti. Ei vain vielä ihan pelaa ylä- ja alavartalo samalla radalla niin matkan pituudet pysyttelee 4-5 askeleessa ennen kaatumista. Poika on itse asiasta todella innoissaan ja päästää ihania naurunkiljahduksia ainakun ottaa askelia. Ei varmasti mene kauaa, kun saa jo juosta perässä! Kuinka sitä voikaa olla omasta lapsestaan niin ylpeä. 

Reilu kuukausi niin Elias täyttää vuoden. Hurjan nopeasti on aika mennyt.. Olen tohkeissani jo suunnitellut vaikka mitä synttäreitä ajatellen ja olen niistä todella innoissani. Kun ehdin niin teen suunnitelmista ihan oman postauksensa. 

Ennen Eliaksen synttäreitä vietän omia 20v. päiviäni, ja lähdemme isomman kaveriporukan kanssa ensi perjantaina yhden yön mittaiselle risteilylle. Elias menee ensimmäistä kertaa M:n vanhemmille hoitoon, hieman jänskättää mutta varmasti he pärjäävät hyvin. 

Kiipeilyä

Meidän viikko on alkanut oikein mukavasti! Tai melkein onkin jo taas viikonloppu. Paljon on asioita tässä hoideltu ja nyt on tämä asunto jo irtisanottu, uudet vuokrasopimukset kirjoitettu, muuttoilmoitukset tehty ja soiteltu kaikki yritykset joihin osoite ei automaattisesti päivity. Seuraavaksi pitäisi kotivakuutus siirtää sekä tehdä uusi sähkösopimus. muuttolaatikoitakin haettiin eilen iso kasa ja pitäisi varmaan alkaa jo pakkaamaan. 25.pv saadaan avaimet! Mulla olis miljoona sisustushaavetta mitä uuteen kotiin haluaisin toteuttaa, mutta tuo toinen puolisko yrittää puhua minulle järkeä, koska tuolla ei varmastikkaan tulla asumaan kuin maksimissaan vuosi... Ja minut tuntien, ne uudet sisustushaaveet eivät käy sitten enää yks yhteen kun oma koti ostetaan =D

Eliaksella ilmeni viime viikonlopulla jotain allergista ihottumaa. Emme ole varmoja johtuuko se banaanista vaiko uudesta huuhteluaineesta. Nyt ihottuma on lähes parantunut, kun nämä molemmat on otettu pois käytöstä. Testataan sitten hetken kuluttua mahtaako jompi kumpi näistä olla sen aiheuttaja. Onneksi ihottuma ei ole Eliasta itseään häirinnyt. Maanantaina vihdoin muistettiin laskea pinnasängyn pohja alas. Luojan kiitos vahinkoa ei ennättänyt sattumaan, mutta yksi aamu kun oli vessassa ja elias heräili sillä välin sängyssään, niin kun tulin takasin niin siellä se seisoskeli ja kiikku sängyn viereistä lipastoa vasten. Oli siis puoliksi sängyssä ja puoliksi lipaston päällä. Sänky on pitänyt jo pitkään laskea, kun kyllähän elias on polviseisontaan jo noussut ja se riittää siihen että tuolta sängystä pääsee tippumaan... Onneksi nyt ei sitä vaaraa ole ja vahinkoa ei sattunut.

Ja jos joku säikähtää niin nämä kuvat on otettu eri tilanteesta ja M seisoi kokoajan ihan vieressä vahtimassa ettei Elias tipu, kun minä otan kuvaa. Mutta näin herra oppi siellä sängyssä kiipeilemään!

Sitten vielä vähän laihdutusasiaa. Tästähän olen täällä kirjotellut, mutta se on ollut sellasta jojoilua painon kanssa vaan. Plaah. Nyt tein kuitenkin uudenvuoden lupauksen, että otan itseäni niskasta kiinni ja kiloista on päästävä eroon. Joululahjaksi sainkin 3kk yhdistelmäkortin kuntosalille, mitä olin toivonut.  Myös herkkulakossa olen, mitään aikaa en ole määritellyt, mutta pyrin olemaan mahdollisimman pitkään erossa herkuista kokonaan. Minulle ei sovi mikään kerran viikossa muutama karkki, koska se ei tosiaan onnistu kun niin perso makealle olen. Olen myös pyrkinyt terveellisempiin elintapoihin ylipäätänsä. Mitään diettiä en ole aloittanut, enkä aloita, mutta olen lisännyt paljon kasviksia ja hedelmiä ruokavalioon ja yritän syödä säännöllisesti. Ennen söin nimittäin tasan kerran päivässä kun ruuan tein iltapäivällä ja nälkähän oli niin kova että sitä tuli lapattua siihen malliin suuhunkin. 

Näin kymmenen päivän jälkeen olen itsestäni jo ylpeä ja jotenkin on sellainen tunne, että kerrankin onnistun. Olen nyt sen päättänyt. Harkitsen myös, joskos osallistuisin toukokuussa Naisten kymille hölkkäämään! Siinä olisi hyvä lisätavoite :)

Eilisen syömistä ja liikuntaa:

Aamupala: 1 banaana, 1 kiiwi, 1 omena ja lasillinen sokeritonta mehukeittoa

Lounas: Savulohisalaatti + juomaksi vettä

Välipala: 1 omena, 1 kiiwi ja vähän viinirypäleitä

Päivällinen: Kaksi täytettyä tortillaa (jauheliha, kurkku, paprika, tomaatti, salaatti, smetana) + lasi maitoa

Liikunta: Vaunulenkki 45min + kuntosali 1,5h (juoksumatolla 40min hölkkää, 10min soutu, 15min pyöräily ja loput lihaskuntoa)

Ps. Pahoittelut huonolaatuisista kuvista... 

Vauhtihirmu

Kylläpäs nyt on Eliaksella kova tahti kehityksessä menossa! Viikko sitten tosiaan alkoi ryömimään ja nyt tahti on jo sellainen, että pääsee alustalla kuin alustalla paikkaan johon haluaa. Eilen sitten nousi ensimmäistä kertaa itse tukea vasten polviseisontaan (pehmeällä alustalla pääsee jo polviseisonnasta itse seisomaan) ja tänään otti ensimmäiset haparoivat askeleet tukea vasten! Hurja pieni mies tuo kyllä on. Ihan korvaamaton sellainen <3

Voi olla, etten ennätä enään tässä viikonlopun aikana kirjoittelemaan, kun on kaikenlaisia kiireitä vielä ennen H-hetkeä. Mutta viimeistään joulun jälkeen palaan kyllä taas maisemiin - varmasti kuvarikkailla kuulumisilla joulusta! Toivotan teille jo näin ennakkoon jokaiselle tasapuolisesti;

Okein ihanaa ja rauhallista joulua! <3

Ry-ry-ryömitääään

Huh, viikko on vierähtänyt NOPEASTI! Eipä ole täälläkään siis päivityksiä näkynyt. Viikkoon on sisältynyt normaalien arkitouhujen lisäksi muun muassa kuntosalilla rehkimistä, joulusiivoilua, jouluostoksien tekoa, siskoni cheernäytöstä, muiden lasten hoitoa, rauhallista yhdessä oloa ja Eliaksen uuden opettelua. Tämän hiljaiselon täällä blogin puolella huomaa myös kamerasta; tyhjensin vasta nyt tätä postausta varten kameran ja kuvia on kertynyt kiitettävät 400kpl (joista valitettavasti ei ole kuin pari hassua jota täällä julkaisen, kun melkein kaikissa kuvissa on muitakin ketkä eivät halua täällä naamaansa näyttää).

 Kurkistus Eliaksen joulupukeutumiseen ja ensimmäinen avattu joululahja; Pentikin tarjoiluastia täynnä Fazerin sinistä.

Viikonloppu meni vanhempieni luona Porvoossa. Elias on ihan hurahtanut koiriin siellä ollessa. Kokoajan pakko päästä "paijaamaan". Vanhemmillani on siis kaksi koiraa, onneksi todella ihmisrakkaita ja kilttejä. Roni (kuvassa oleva koira) yrittää kokoajan antaa pusuja Eliakselle ja päästä viereen makaamaan. Itseasiassa, perjantaina kun tuonne mentiin ja Elias pääsi lattialle ja näki koiran, alkoi hän RYÖMIMÄÄN! Vihdoin täälläkin se hokattiin. Vauhti on vielä hidas ja hermot menee helposti jos kohde on liian kaukana. Nyt jo parissa päivässä on kuitenki selvää kehitystä ja kohta varmasti mennään ja lujaa. Myös konttausasentoon pyritään jatkuvasti. 

Mulla olisi hirmusesti asiaa mistä teille rupatella, mutta olen niin naatti että pakko lähteä nyt nukkumaan. Ensi viikkokin näyttää kiireiseltä, mutta yritän ehtiä päivittelemään! Joulun jälkeen onneksi hellittää ja voi ottaa ihan rauhassa taas. 

Rauhallista joulun odotusta kaikille! <3

Sekametelisoppa

Tässä nyt jonkinverran muita meidän kuulumisia. Pari päivää Elias on ollut pienen pieni kiukkupussi. Nyt veikkaan erittäin vahvasti taas niitä hampaita. Sormet on kokoajan suussa ja kuola valuu, mutta sen lisäksi tutti eikä tuttipullo meinaa kelvata. Elias ottaa vaan ikenillä kiinni ja yrittää pureskella niitä vaikka olisi kuinka nälkäinen. Myös öisin on heräilty itkeskelemään, mitä ei ole koskaan aiemmin meillä harrastettu. Rauhoittuu kyllä heti kun laittaa käden rinnan päälle ja antaa tutin. Elias ei selvästi öisin itkiessään ole hereillä vaan puoli unissaan itkee ja kun tutin antaa yrittää sitä vain purra, huolii kyllä lopulta ja nukahtaa samantien uudestaan sikeästi. En keksi mitään muutakaan syytä. Nyt ei ole soseissakaan juuri tullut uutta makua ja vatsa toimii hyvin, en siis usko että olis masukaan kipeä. Eikä muuten poika ole flunssainen tai kipeän oloinen. Selvästi saa helpotusta kun jotain kovaa laittaa suuhun. Alaikenet kyllä ehkä on aavistuksen turvoksissa, mutta ei sielä vielä mitään näy... Onneksi kiukuttelun keskellä on niitä hyviäkin hetkiä ja pieni iloinen poika :)

Eliaksella olis myös todella kova kiire liikkeelle. Istumaan on puskenut jo pidemmän aikaa sylissä/sitterissä ollessa ja sitä tekeekin ihan kokoajan. Tukevasti se selkä suorassa nököttääkin jos sylissä pitää vain käsistä kiinni ja Elias itse puskee istumaan. Ei ole kuitenkaan vielä annettu istua..  

Minkä ikäisenä yleensä opitaan istumaan/ milloin saa antaa istua?? 

Noh siitä liikkumisesta. Aiemmin Elias pyrki liikkumaan pyörimällä. Nyt on kuitenkin hoksannut että masullaan ollessakin voi pyrkiä eteenpäin. Pylly nousee kokoajan ylös, naama on kiinni lattiassa ja puskee jaloilla vauhtia. Näyttää ihan mittarimadolta ja tällä tyylillä pääsee eteenpäin hitaasti mutta varmasti. Pelottavaa! Aika taas juoksee ja kohta mun vauva kävelee. Sais vielä hetken pysyä paikallaan sylivauvana.

Sitten hieman itsestäni! Onnistuin viime viikolla käymään salilla 4 kertaa ja sää salli 2 pitkää reipasta vaunulenkkiä. JEE! Sen lisäksi täyteen tuli kaksi viikkoa täysin ilman herkkuja ja mehuja ja tämä kolmaskin viikko on startannut hienosti. En muista kerroinko jo että yritän olla ilman herkkuja jouluun asti. Viimeksi tyssäsi kahteen viikkoon, mutta tällä kertaa ainakin vielä on motivaatio ja innostus tallella. Huomenna on punnituspäivä ja saa nähdä onko viikossa tapahtunut muutosta jo alaspäin. Toivotaan parasta. Keksin itselleni ihan mielettömän herkullisen ja nopean ruuan! Se on todella kevyttä, hyvää ja nopea tehdä. Tarvitset kaksi kananmunaa, tonnikalaa vedessä, kurkkua, paprikaa ja ananasta. Tai käytännössä mitä vaan oman mielen mukaan. Paistoin vaan kanamunasta letun ja pilkoin väliin näitä herkkuja ja tonnikalaa purkista, avot! 

Ostin kaupasta testiin niitä PROfeel rahkoja ja jogurtteja, sellanen on helppo ja nopea välipala ennen tai jälkeen treenin. En todellisuudessa tiedä kuinka terveellisiä ne on, mutta ainakin niistä saa paljon proteiinia. Saa nähdä onko maultaan hyviä. Tänään on taas salipäivä ja ajattelin sellaisen napsasta napaan ennen treeniä.

Lääkärineuvola

En eilen enää illalla jaksanutkaan tulla kirjottelemaan, mutta tosiaan eilen oltiin 4kk lääkärineuvolassa. 

Ei jäänyt siitä kovin hyvä maku. Meillä oli sellanen virolainen lääkäri, jonka puheesta en oikeen saanu selvää eikä se osannut sanoa juuta eikä jaata mun mihinkään kysymyksiin. Siinä se pyöritteli eliasta pöydällä ja totes kaiken olevan hyvin, Elias oli todella riehakkaalla päällä, sätki vaan käsillä ja jaloilla minkä kerkes ja tutkiminen oli hiukka hankalaa. Näiden tutkimusten jälkeen se alkoi jotain höpöttämään, että jos ei käänny 5kk ikään mennessä niin saa lähetteen fysioterapiaa, siis MITÄ?? Elias kääntyy hienosti molempiin suntiin ja mun mielestä muutenkin on hyvin kehittynyt, pyörii akselinsa ympäri ja yrittää päästä eteenpäin jne. Ei vaan sattumoisin tuolla vastaanotolla mitään näistä tehnyt. Ja mun mielestä se ei ole edes epänormaalia jos 4kk ikäinen ei vielä käänny. Mun mielestä meillä ei todellakaan ole tarvetta mihinkään sellaseen. 

5kk neuvolassa on onneksi oma neuvolatäti, joka kuulemma tekee päätöksen siitä ja oon melkein varma, ettei sekään nää minkäänlaista tarvetta sellaselle. Sekin on nimittäin nähnyt kun Elias kääntyy.

Mittoja 4kk neuvolasta:

 paino: 6940g (6305g)

pituus: 65,8cm (63cm)

pipo: 42,2cm (41,1)

No, meille on kuitenkin tärkeintä että Elias kasvaa tasaisesti ja voi hyvin. Asiasta seuraavaan. Käytiin eilen ostamassa syöttötuoli! Meillä oli Kodin1 -40% alekuponki niin pakkohan se oli käyttää. Päädyttiin Stokken TrippTrapp tuoliin pitkien pohdintojen jälkeen. Hyvät alet tuli! Ei tosin vielä ostettu itse vauvasettiä eikä pehmusteita, koska en yksinkertasesti pystynyt päättämään minkäväriset haluan. Tuolin värinkin kanssa tuli pienoinen show kaupassa. Kärryissä oli jo valkoinen tuoli ja kierreltiin heti, päätin yhtäkkiä että ei kyllä me vihreä otetaan, kiva saada joku väriläiskä keittiöön. Kävin siis vaihtamassa siihen. Kierrettiin koko pulju läpi ja hetki ennen kassalle menoa näin mun unelmien valkoisen ruokapöydän ja totesin, että ei hitto pakko saada musta että saan jotain kontrastia muuten valkoiseen keittiöön. (Keittiöön jota ei siis vielä ole, mutta olen kuvitellut että kun oma piakkoin ostetaan niin siellä on). Siihen sitten lopulta päädyin.

 

Neuvolakuulumisia ja uusia taitoja

Tänään meillä oli Eliaksen 3kk neuvola. Virallisestihan se tulee täyteen lauantaina, mutta kuitenkin. Mentiin neuvolaan koko perheen voimin vaunuilla reippaillen. 

Mittoja 3kk neuvolasta (suluissa 2kk):

pituus: 63cm (60,8cm)

paino: 6305g (5790g)

pää: 41.1cm (40cm)

"Ihana vauva. Kasvu Ok. Syö korviketta ja sillä pärjännyt hyvin. Kiinteistä keskustelu, aloitus 4kk hiljakseen. Hymyilee ja nauraa ääneen. Kääntyy selältä mahalleen ja päinvastoin."

Elias oli alkuun tosi reippaana ja iloisena vaikka herätettiinkin yöunilta. Naureskeli neuvolatädille ja jokelteli paljon, voi että oltiin taas ylpeitä! Seurasi hienosti lelua, kannatteli päätään täysin,  näytti eilen opitun uuden taidon kuinka selältä käännytään mahalleen ja päinvastoin. Myös rotarokotteen nieli reippaasti. Kun oli pikkien vuoro, pitelin itse Eliasta. Pistosta ei tullut itkua, mutta kun laastari laitettiin alkoi sydäntä särkevä itku. Se kuitenkin loppui hyvin nopeasti onneksi. Toivon mukaan rokotteet ei aiheuttaisi pahempia oireiluja.. Ihan hirveästi kasvua ei ollut tullut, mutta neuvolatäti oli sitä mieltä että ihan riittävästi. Kasvu on kuitenkin tasaista. Kiinteistä keskusteltiin, mutta aloitellaan niitä vasta 4kk iässä kun maidolla pärjää hyvin.

Uusia taitoja

Viikonloppu on mennyt ihan hujauksessa, vaikkei mitään erikoista olla edes tehty ja tuntuu ettei ole ollut aikaa istahtaa koneelle. Käväistiin Porvoossa moikkaamassa Eliaksen kummisetää ja kierreltiin kaupoilla, jossa ihastuin täysin yhteen Ticketin haalariin ja nyt kamppailen tahtoani vastaan sen hankinnan suhteen. Tänään ollaankin kotosalla sitten siivoiltu ja oleskeltu vaan rauhassa oman perheen voimin.

Kaupoilta tarttui mukaan Eliakselle pari vaatetta isommassa koossa.

Pääasiallinen tarkoitus tälle postaukselle oli se, että Elias on oppinut uutta! Perjantaina meinaan tartuttiin ensimmäistä kertaa itse leluun ja sitä pideltiin lujasti nyrkin puristuksissa pitkään! Sen jälkeen ihan sama mitä lelua naaman edessä heiluttelee niin herra yrittää tarttua kiinni ja vetää suuta kohti, siinä suuhun laitossa ei ole kuitenkaan vielä onnistuttu. Tänään sitten tämän taidon opittua Elias tajusi, että tuttia on kiva räpeltää kun se on suussa ja siihenhän sitten tartutaan ihan kokoajan ja repäistää pois suusta ja kiukku tulee kun sitä ei saakkaan takaisin. Voi että miten voikaan olla niin hirmusen ylpeä kun toinen oppii uutta <3 Kauaa ei myöskään mene kun meillä käännyttään selältä masulleen, sen verran kovaa vauhtia jo keinutellaan kyljeltä toiselle.

Näin se homma käy!

Leikin riemua

Meidän aamu aloitettiin tänään jo siis kuudelta. Se tosin ei haitannut, koska illalla mentiin jo kympin aikaan nukkumaan ja koko yö nukuttiin jo kolmatta kertaa hienosti kertaakaan heräämättä!

Päivään on mahtunut paljon "leikin opetellua" pojan kanssa. Tänään poika ensimmäistä kertaa lelunkaaren alla ollessa ihan tietoisesti heilutteli helistimiä, tai ainakin uskon niin! Siitähän vasta riemu syntyi ja siinä viihdyttiin pidempään kuin koskaan aiemmin :) Jopa yksikseen poika viihtyi siinä pieniä hetkiä, kun itse touhusin muita kotihommia. Aiemmin siihen on tarvittu äidin irvistelevä pärstä myös taustalle heilumaan...

Myös vatsallaan ollessa katseltiin tarkasti kauempana olevia lelula! (miks nää kuvat meni noin sumeiks ja rakeisiks kun tänne laitoin..?)

Leikkien lisäksi tänään on taas tehty viikon ruokaostokset Prismassa ja pyörähdettiin pikasesti Honkkarissakin, mistä kävin ostamassa sellasen uuniin laitettavan muffinssivuuan niin pysyvät vähän paremmin kasassa kun uuniin laittaa. Myös M:n hiukset ennätin leikkaamaan kun poika otti illasta vielä pikku torkut, on sitten siistinä ristiäisissä!

Nyt poika ja M ovat jo sikeästi unten mailla, joten itsekin voisin kääriytyä sängyn uumeniin, palaillaan!