Lisätunteja vuorokauteen

Huhheijaa, mistä saisi lisätunteja vuorokauteen? Viikonloppu meni ihan hujauksessa, vaikkei tehty edes mitään erikoista. Käytiin äitini luona. Oltiin ja touhuiltiin vain ulkona, kun säät pitkä aikaa sen salli kunnolla. Ihmettelen miten nyt voi olla jo keskiviikko, kun justiinsa oli perjantai. Arki pyörii hirveetä kyytiä ja mulla ei meinaa iltaisin koskaan uni tulla, kun missään välissä ei ehdi rauhoittua. 

Arkisin mulle on kuitenkin tärkeää, että ehdimme perheen kesken jotain touhuta. Käydä puistossa, kävelyllä tai leikkiä jotain sisällä. Jotain sellaista, missä oikeasti me vanhemmat ehdimme olla läsnä. En halua, että Eliaksen pään sisällä arki tuntuu kiireiseltä. Haittaavia ja kiireiseksi tekeviä seikkoja ovat minun vuorotyöni, kaikki hoidettavat kotityöt ja harrastukset. Mä itse ajoitan oman lenkkeilyni (josta olen muuten totisesti innostunut!) aikaisiin aamuihin tai vaihtoehtoisesti iltoihin, kun Elias nukkuu. Pyrin välttämään sitä, että se olisi pois Eliaksen ajasta. Lisäksi olen super kiitollinen, että on auttava mies joka hoitaa kotia hyvin. Usein saan tulla siistiin kotiin ja lähinnä vain ruuanlaitto jää minulle.  Olemme saaneet mielestäni arjen rullaamaan kohtalaisen hyvin niin, että meillä kaikilla on hyvä olla. Silti niille lisätunneille olisi käyttöä, ja toivon ylikaiken että löytäisin itselleni päivätyön hieman lähempää kotiamme. Se toisi jo paljon "lisätunteja" arkeemme.

Viimepäivinä on nautittu jo lämpösemmistä säistä mm. vesisodan, puistoilun ja mini picnikin muodossa.   Eliaksella alkoi eilen kesäloma. Päiväkoti on kiinni koko heinäkuun, eikä haluttu ottaa kuukaudeksi kunnallista hoitopaikkaa. Muuten olisi taas sen ajan ollut ihan vieras paikka, kaverit ja hoitajat. Hieman tämä vaatii järjestelyjä, koska mä en itse ole lomalla vasta kuin elokuussa ja mies on lomalla vasta 13.7 alkaen. Eilen illalla Elias lähtikin iloisesti kahdeksi yöksi mummolaan. Perjantain olen itse vapaalla ja ensi viikolla isomummo ja vaari hoitavat Eliasta täällä meillä kotona, meidän ollessa töissä. On kyllä rikkaus kun läheltä löytyy paljon auttavia läheisiä. 

Mukavaa viikon jatkoa kaikille, me odotellaan jo hirmuisesti viikonloppua! Pääsee nauttimaan toivonmukaan enempi näistä helteistä :)

Keskikesän juhlaa

Mökkielämää

onnellisia lapsia

hyvää ruokaa

herkkuja

mölkkyä

saunomista

Ensimmäinen oma onki ja kalasaalis

Saippuakuplia

lastenlauluja

Näistä ja monista muista onnellisista hetkistä koostui meidän juhannus. Sää nyt oli mitä oli, mutta ei annettu sen haitata. Sadevaatteet vaan niskaan ja menoksi. Kyllähän se aurinkokin hetkittäin pilkisteli. Eliaksesta tuli oikea kalamies ja ihan meinasi itku tulla kun näki miten mahdottoman onnellinen se oli, kun sai kalaa ikiomalla ongella. Sen jälkeen niitä sitten ruokittiin ja siliteltiin. Suurimmat juhannusruuhkatkin kai vältettiin, tai sitten autoilioita vain oli vähän. Nyt kuitenkin on palattu kotiin ja olemme valmiina uuteen viikkoon. Itse lähden huomenna yksin käväsemään Tallinnassa päiväristeilyllä.

Miten muiden juhannus on sujunut? :)

Kiitävä aika

Miten tämä aika juokseekin näin siivillä. Perjantaina olimme vanhempieni luona "vahtimassa" pikkusisaruksiani, käytännössä siis kaverina vaan, sen verta isoja ne jo on. Touhuttiin pihalla ja Elias pääsi taas kaahailemaan mönkijän kyytiin ja pomppimaan trampoliinille. Ne ovat huippujuttuja aina mummolassa. Lauantaina sen sijaan mä lähdin pitkästä aikaa tyttöjen kanssa viettämään iltaa ja oli ihan tosi kivaa! Siitä onki aikaa, kun ollaan oltu koko porukka kasassa. Sunnuntaina kyläiltiin ympäriinsä ja käytiin hakemassa meille uudet rattaat. Niistä lisää myöhemmin.

Eilen meillä oli Eliaksen tulevalla päiväkodilla tapaaminen johtajan kanssa. Taisi se keskustelu olla jollain palvelusopimus keskustelu nimellä. Käytiin paljon läpi kaikkia päiväkodin lakijuttuja ja sitä minkälaista Eliaksen hoito tulee olemaan. Paikka vaikutti ainakin näin alkuun ihan mukavalta. Huomenna yksi Eliaksen ryhmän ohjaajista tulee meille kotiin käymään, keskustelemaan vähän siitä minkälainen Elias on. Koko ensi viikon sitten olemmekin tutustumassa ryhmän mukana päiväkodilla. 

Eilen käväisimme sen päiväkotitapaamisen jälkeen Jumbossa vähän ostoksilla. Nyt alkaa Eliaksen välikausi olla pikkuhiljaa kasassa. Toiset rukkaset vielä haluan ja ne toiset kurahousut on vielä ostamatta, mutta niillä ei ole kiirettä. Haalari tosin on edelleen vielä matkalla, samoin kengät. Ne meinaan tilasin eilen netistä, koska yhtiäkään hyviä ei löytynyt oikeassa koossa. Pipoja samoin tilasin netin välityksellä ja niitä odottelen saapuvaksi. Samalla ostosreissulla löysin meidän olkkariin kaksi aivan ihanaa sohvatyynyä ja totesin ettei ne sovi meidän maailman rumimpiin verhoihin, mutta ne olisi saatava niin päätimpä ostaa sitten uudet verhotkin. Ihan uutta ilmettä tuli! Esittelen teille nämä ihanat kodin jututkin, jahka yhdet teettämäni taulut saapuu ja saan ne seinälle.  

Kuulumisia

Voisi olla korkeaaika taas kirjoitella vähän niitä tavallisia kuulumisia!

Meille kuuluu oikeastaan todella hyvää. Asiat alkaa olla syksyä ajatellen järjestyksessä. Olen saanut irtisanottua itseni vanhasta paikasta, uuden työsopimuksen kirjoitus on huomenna, Eliaksen hoitopaikka varmistui päiväkodista johon ensimmäisenä toivoimme ja kaikki verokortit sun muut viralliset paprut alkaa olla järjestyksessä. Voin jo melkein huokaista siis helpotuksesta. Yksi asia, joka täytyisi vielä nyt syksyllä hoitaa pikimmiten, on autokoulun kakkosvaihe. Siis miten ihmeessä mä oon voinu vaan unohtaa koko asian!! Mulla menee ajokortti vanhaksi syyskuun lopussa, alkaa sen kanssa siis tulla kiirus.

Toissapäivänä olimme Jumbossa shoppailemassa ja Eliaksella alkaa olla nyt aika hyvä määrä vaatetta taas kaapissa. Vielä tarvitsee ostaa muutamat yökkärit, sukkia ja sukkiksia. Sitten taidammekin pärjätä näillä vermeillä. Välikausivaatetus on aiheuttanut vähän päänvaivaa. Nyt on kuitenkin takki jo hankittuna ja puvun pitäisi olla matkalla. Suurimmat siis pois alta. Housut, toiset kuravaatteet, kumisaappaat sekä lenkkarit/vk-kengät tarvitsee vielä metsästää ja sitten muutamat hanskat ja hattuja. Ne uskon kuitenki löytäväni paljon helpommalla, kuin esimerkiksi haalarin. Meidän tulevan tarhalaisen reppu ja sisätossutkin ovat tulleet ja enään olisi tilauksessa jotain nimikointitarroja. Sitten alkaa sekin puoli olla hoidossa. Näistä aiheista kirjottelen enemmän kun kaikki saapuvat kotiin asti.

Mitenkäs sitten itse päähenkilö Elias jakselee? Eliakselle on nyt kesän aikana tullu valtava määrä hampaita lisää. Tai no valtava ja valtava. Neljä postihammasta on jo komeina suussa ja niiden lisäksi neljä alhaalla ja neljä ylhäällä. Tällä hetkellä herra taitaa tehdä niitä kovalla rytinällä lisää, koska pari viime päivää on ollut tosi kiukkuisia. Ruokakaan ei oikein maistu. Vaikka ne hampaat kiusaa niin Elias on niin reipas ja iloinen poika, että joka päivä saa kyllä todeta kuinka onnellinen ja ylpeä sitä saakaan olla. Pääasiassa saan kuitenkin ikuistaa kameraan iloisia hymyjä ja naurahduksia ja onnellisia leikkihetkiä.

Mitä teille kuuluu?

Uudet tuulet puhaltaa

Eilinen päivä oli aika mahtava. Uudet tuulet todellakin puhaltaa nyt tänne meillekin päin! Sain uuden työpaikan, omalta alalta ja ihan mahtavasta paikasta. Odotan jo innolla ja jännityksellä tulevaa. Juuri ennen puhelinsoittoa uudesta työstä, sain puhelun koskien päivähoitopaikkoja. Meille tarjottiin ihan tästä meidän vierestä perhepäivähoitopaikkaa. Kerroin toiveestamme päästä päiväkotiin, mutta mainitisin myös, että jos se on ainut vaihtoehto niin otamme sen ilomielin vastaan. Rouva puhelimen toisessa päässä oikein ystävällisesti lupasi selvittää, josko meille löytyisi tilaa jostain toivomastamme päiväkodista. Se tuli kuitenkin selväksi, että joku paikka varmasti löytyy ajallaan. Huh mikä helpotus siis.

Näiden puheluiden jälkeen hypin riemusta. Hetken päästä kuitenkin tihrustin jo itkua, ettei me tähän vielä pystytä. Antaahan joku varmasti ruokaa mun vauvalle, kun se ei itse osaa syödä. Eihän se vaan jää muiden lasten ulkopuolelle tai eihän sitä kohdella kaltoin. Miten joku ulkopuolinen voi ymmärtää lapseni tarpeita, joka ei niitä itse puhumalla osaa kertoa. Kai joku huolehtii, että vauvani saa tarpeeksi maitoa tai nestettä päivän aikana ja sitä rataa. Elias on vielä NIIIIN pieni. Tuntuu tällä hetkellä tosi pahalta. Uskon tämän kuitenkin olevan ihan hyvä aika ja Elias luultavasti tulee nauttimaan ihan suunnattoman paljon, kun on muita lapsia kokoajan ympärillä. Taitaa tämä olla triplasti rankempaa tälle äidille.

Illalla kun mieli taas vähän rauhoittui, aloin jo etsimään netistä hyviä sisätossuja, mietin vaihtoehtoja miten nimikoisin vaatteet ja raaputin listaa mitä tarhalaiselle pitää hankkia. Reppu ja tossut lähtivätkin jo tilaukseen. Ehkä tämä tästä pikkuhiljaa, pääpiirteittäin odotamme tulevaa kuitenki innolla. Kaikella on kai tapana järjestyä? Nyt kuitenkin "lomailelle" Eliaksen kanssa vielä kolmisen viikkoa ja otamme kaiken irti tästä yhteisestä ajasta.

Viikon varrelta

Korkeasaaren reissulta

Jospa vihdoin jaksaisin istahtaa ajan kanssa tähän tietokoneelle ja saisin rustattua meidän kuulumisia ja vähän muutakin tänne ylös. Emme ole koko kesäloman aikana olleet kuin yhden vai kaksi yötä kotona, nyt tänään on kuitenkin se hetki, kun taas nautiskelemme oman kodin rauhasta. Tien päällä on siis oltu, melkeimpä voisi sanoa että olemme kulkeneet säätiedotuksen mukaan ympäriinsä. Aina sinne missä luultavimmin lämpöä piisaa. Sadepäiviä emme tästä syystä ole viettäneet ja lomailu on ollut mukavaa. Suurimman osan ajasta olemme olleet mökillä ihan vain kolmistaan, enkä tiedä mitään, mikä olisi sitä parempaa. Se vain on niin meidän paikka. Mitään järisyttvänä ihmeellistä ei meidän lomailuun tällä hetkellä ole siis kuulunut. Paljon paljon ulkoilua, uintia ja sitä rataa.

Puistoilua

Hoploppia. Kaikkia missä on ratti on tällä hetkellä POP!

Eliaksen kuulumisiakin voisin ihan erikseen tähän kirjoitella. Konttaus on vaihtunut kokonaan kävelyyn ja myös kengät jalassa tepastelu onnistuu hienosti. Elias on itsestään kovin ylpeä ja heittää ilmaan paljon hurraa huutoja ja taputuksia erilaisista suorituksista. Ensimmäiset sanatkin on nyt selkeästi kuultu. Äiti, sehän se sana oli. Sitä hoetaan nyt kokoajan ja voi kuinka se vaan onkaan ihanaa! Toinen sana on anna ja kolmas on ei. Näitä kahta jälkimmäistä on hoettu kyllä jo pitkään, mutta sana ei ole ihan ollut oikeassa muodossaan tai muiden ymmärrettävissä, mutta nyt niistä ei voi tuntematonkaan erehtyä. Ei myöskään tästä äiti sanasta :) Kovin on täällä siis ylpeitä vanhempia, on tuo lapsukainen vaan niin mahtava ja valloittava. Hampaita muuten tulee oikein rytinällä. Kaksi poskihammasta on puskenut läpi ja lisää tulee. Oikein sellasia isoja veripatteja tulee ikenien päälle. Tekee varmasti kipeää ja ruoka uppoaa tästä syystä melko huonosti. Tällä hetkellä hampaita on ainakin 10

Isomummon ja -vaarin kanssa Koiramäen pajutallilla

Harjoiteltiin ruohonleikkurilla ajoa

Myös meidän arkeen on tullut muutoksia. Enään nukutaan vain yhdet päiväunet, keskimäärin 2,5h mittaiset. Tuttia syödään enään vain päivä-, sekä yöunilla. Elias tietää itsekkin, ettei tuttia oteta muulloin ja tajuua antaa sen heti kiltisti pois jos jostain sellaisen sattuu päivällä löytämään. Suurin muutos ehkäpä on kuitenki se, että tuttipulloa ei ole käytössä enään laisinkaan. Tämä tapahtui täysin vahingossa. Lähdimme mökille, enkä ollut muistanut pakata tuttipulloja mukaan. Eikä todellakaan viitsitty lähteä ajamaan 60km yhden vaivaisen pullon takia, kun nokkamukeja oli kuitenkin mukana. Aiemmin Elias on saanut pullosta maidon aina unille käydessään ja se on ollut sellainen rauhoittumishetki, josta kannetaan suoraan sänkyyn, sekä päivällä että illalla. Olin ajatellut pullosta luopumista syksylle, koska kuvittelin sen olevan hankala prosessi. Se kun tuntui olevan meille niin kovin tärkeä heti. Toisin kuitenki kävi, ja melkein järkyttyneen iloisina huomasimme, että unille meno käy edelleen tismalleen yhtä helposti kuin ennenkin, ehkä jopa helpommin johtuen myös tästä uudesta päivärytmistä.

Itselleen on aina hyvä vähän taputtaa

Kaikki on siis paremmin kuin hyvin ja nautiskelemme täysin rinnoin tästä perheen yhteisestä ajasta ja tästä syystä meistä kuuluu paljon normaalia vähemmän. Huomenna menemme aamulla mattopyykille ja päivällä suuntaamme linnanmäelle huvittelemaan. Ensi viikon maanantaina hurautammekin jo Tampereen suunnille viettämään nautinnollista kylpylälomaa :)

Olisi mahtavaa kuulla myös, MITÄ TEILLE KUULUU?? :)

Ja mitkä ovat olleet teidän pikkuisten ensimmäiset sanat?

Arkipäivää

Aamu alkoi puurolla ja samassa Elias sai itse syödä mustikoita. Kuten arvata saattaa, se on melko sotkuista puuhaa. Mitäpä tuosta, tämän jälkeen suunnattiin kylpyyn ja suoritettiin päivän ensimmäinen siivous operaatio.

Ruuanlaitto on osana tottakai joka päivä. Tänään oli lounaalla spagettia ja jauhelihakastiketta sekä keitettyä parsakaalia. Aina sillä välin kun teen ruokaa, Elias on kova poika tyhjentämään kaappeja ja pitää huolen ettei äidiltä lopu hommat sen kokkamisenkaan jälkeen. 

Jokaiseen päivään kuuluu paljon erilaisia leikkejä. Tällä hetkellä legot taitaa olla hitti. Elias antaa äidille palikoita mistä rakentaa ja hetken päästä pyytää ne taikaisin rikottavaksi. Ja tätä aina uudelleen ja uudelleen. 

Ruokailun aika. Alkuun syötän itse Eliakselle suurimman osan ruuasta ja loppuruuan saa syödä itse. Lusikka menee suuhun - yleensä tyhjänä. Käsillä siis tapahtuu tämä ruokailu suurimmaksi osaksi. Harjoitus tekee mestarin, eiköhän pian tästäkin selvitä vähemmällä sotkulla.

Keittiö odottaa siivoojaansa.. Ei taida vielä olla keksitty ihmettä joka tyhjentäisi koneen ja täyttäisi sen myös. 

Onneksi minulla on ihana apulainen, joka mielellään tekee työn puolestani. Ainakin melkein.. 

Tässä muutamia kuvia tältä päivältä. Nyt Elias nukkuu toisia päiväuniaan, voin rauhassa vain olla. Keittiö on siivottuna, pyykit pyörii koneessa. Eliaksen herättyä laitamme yhdessä ne kuivumaan, syömme ja lähdemme ulos. Illalla suuntaan vielä itse kuntosalille, jos isi vahingossa sattuisi tulemaan ennen yömyöhäistä kotiin (ylitöissä). Tälläisiä on meidän tuiki tavalliset lapsiperheen arkipäivät kotona. Paljon paljon sotkua ja siivoa, paljon paljon iloa ja leikkiä. Nautin tästä kotona olosta!

Merenrannassa

Hellepäivä taas takana! Tänään olimme hurjia ja suuntasimme Helsinkiin asti. Saimme seuraksemme Ainon ja Akun ja kävelimme mustikkamaalle. Paikka on aivan korkeasaaren vieressä, oikein kiva uimranta meren rannassa. On siellä toki muutakin kuin se ranta, mutta se oli tänään meidän kohteemme. Elias on aiemmin polskutellut vain lämpimissä allasvesissä ja nyt pääsi ensimmäistä kertaa mereen. Ei herra tainnut olla moksiskaan veden kylmyydestä tai ainakaan se ei menoa haitannut saatika hidastanut. Välillä lämmiteltiin ja taas kovaa vauhtia mentiin. Aallot olivat myös hurjan hauskoja. Sai Elias myös pari pientä kaveria seurakseen ja yritti kovasti höpötellä heille kaikenlaista - liekö yritti yllyttää uimaan ;) 

Elias muuten liikkuu ulkona lähes poikkeuksetta karhukävellen, hoksaa kaiketi varoa hieman polviaan?? On huvittavan näköistä touhua. Kaikista mieluiten kyllä kävelee niin että pidän toisesta kädestä kiinni. Päiväunia Elias ei malttanut nukkua koko päivän aikana kuin puolen tunnin verran ja yöunille sippasi jo seitsemältä. Saa nähdä onko meillä paljonkin normaalia aiempi herätys aamulla edessä.. Tulin vasta salilta, meni tänään hieman myöhäiseksi. Joten nyt suuntaan pikaisesti suihkun kautta nukkumaan! Toivon mukaan nämä säät jatkuu! Pieni vesikuuro ei silti olisi pahitteeksi. 

Onko muiden pikkuiset arkoja kylmälle vedelle? Tai oletteko kenties itse? Itsehän en ole vielä talviturkkia heittänyt.....

Evakossa

Tätä kesää ei kai voi edes hehkuttaa tarpeeksi?? R-A-K-A-S-T-A-N! Ja niin rakastaa tuo meidän valoittava vesipetokin. Olimme tänään koko päivän evakossa isovanhempieni luona, toisinsanoen isomummolassa. Kotonamme tehtiin joku tuholaistorjuntamyrkytys (Joissain huoneistoissa jotain ihme toukkia ollut (yök!) niin varuilta jokainen asunto myrkytettiin) ja meidän piti pysyä tietty aika pois asunnosta. Lähdimme jo Elikasen päiväuniaikaan 11 liikkeelle, otimme rattaat allemme jotta itse saisin kunnon lenkin samalla ja Elias makoisat unet. Koko päivä meni kirjaimellisesti ulkona. Emme edes käyneet sisällä ollessamme mummolassa ja kotona olimme vasta kello 8 illalla. 

Elias temmelsi onnellisena ympäri pihamaata ja pulikoi altaassa. Välillä vaatteet päällä ja välillä nakuna. Grillattiin ihania herkkuja ja ruokailut ja välipalatkin (sekä kahviherkut!!) nautiskeltiin ulkosalla. Jännitin hieman miten ihmeessä saan Eliaksen toisille päiväunille, kun on tottunut nukahtamaan yksin omaan sänkyyn ja nyt meillä ei ollut sänkymahdollisuutta. Turhaan jännitin, jätkä oli sen verta vässähtänyt että simahti aurinkotuoliin (joka oli varjossa) kun isomummo lauleskeli vieressä. Oli muuten niin suloinen näky kun kaikki raajat levällää lätsä päässä kuorasi lepotuolissa.. Eliaksen nukkuessa sain pestyä valkoisen käytävämattomme, joka ei todellakaan ollut enää valkoinen. Jokatapauksessa aivan mahtava päivä takana ja miten voikaan olla onnellinen kun katselee omaa lasta, joka kiljahtelee riemusta ja on yhtä hymyä. Selvästi siis myös Elias nautti päivästä ulkona ihan suunnattoman paljon. 

Loppuun vielä pakko hehkuttaa. En koskaan rusketu, en sitten millään. Ja nyt olen saanut kauniit rusketusrajat aikaan! Voi että olen niistä ylpeä!! :D Tosin poltin hieman myös itseäni.. Rasvasin kotona itseni ennen lähtöä toppi päällä. No, perillä otin paidan pois ja vietin aikaani auringossa bondeau-toppi päällä. Empä ajatellut että joka puolella ei sitä rasvaa ole, joten selästä yksi iso rasvaamaton kohta on palanut. Suihkussa sen vasta huomasin kun tuntui lämmin vesi niin hirveältä... Onneksi vain se yksi kohta! Jatkossa olen hieman sitten viisaampi ton rasvaamisen kanssa. 

Onkos muualla päin vietetty mukavia hellepäiviä?? :)

KESÄ

Meillä oli aivan mahtava viikonloppu! Ei me mitään erityistä kyllä tehty, mutta nämä ilmat ovat olleet niin mahtavia että on kelvannut olla. Vietettiin viikonloppu äitini luona "maaseudun" rauhassa. Sisällä ei muuta tehty kun nukuttu ja pari kertaa syöty. Pääasiassa sekin tapahtui meinaan ulkona. Eliaksella oli allas pystyssä yötä päivää ja jo aamulla se oli ensimmäisenä mielessä. Niin ihana nähdä miten toinen oikeen koko sydämestään nauttii, kun ollaan oltu ulkona ja on saanut läträtä veden kanssa.

Meille on siis kuulunut oikeastaan vain ulkoilua, syömistä, jätskiä, auton pesua, uimista ja ihanaa yhdessä oloa perheen kesken. Käytiin me pikaisesti kyllä vähän shoppailemassakin, tällä kertaa vain mulle. Ehkä niitä esittelen sitten kun ehdin! Hellet kelit sen kun jatkuvat, jotenkin nytkin suuntaamme takaisin ulos! Meistä kuulee viimeistään sadepäivinä ;) Ei vaan, yritän silti ehtiä jotain päivittelemään.