Illanviettoa ja Eliaksen unia

Vietettiin eilen todella mukava päivä ja ilta yhdessä Jarin ja Piian (pojan kummeja) kanssa meillä. Tottakai myös Elias oli menossa mukana. Alkuillasta tehtiin yhdessä tortilloja, syötiin mahat täyteet herkullisesta ruuasta ja aikaa kului paljon rupattelun merkeissä. Elias seuraili syömistä tyytyväisenä sitterissä meidän vieressä.

Ruuan jälkeen alettiin katselemaan leffaa. Ensimmäisenä vuorossa oli meidän tyttöjen leffa; Mitä odottaa kun odotat. En kehu leffaa maasta taivaaseen, mutta oli se ihan hauska katsoa. Pari kyyneltä taisin tirauttaa kun vauvoja syntyi. Mäkin tahdon synnyttämään! Leffan ajan Elias leikki lattian ja sylin välissä tyytyväisenä, jonka jälkeen olikin jo nukkumaan meno aika ja poitsun iltapesut hoitui siinä välissä. Katseltiin yhdessä myös BB ja sen jälkeen oli tarkoitus katsoa vielä nälkäpeli, mutta oltiin kaikki jo niin väsyneitä, että eihän meillä meinannut pysyä silmät auki kun sitä aloiteltiin. Päätettiin keskeyttää ja katsotaan se tänään päivällä loppuun.

Tähän loppuun vielä vähän Eliaksesta. Elias sai rokotteet torstaina neuvolassa ja sen jälkeen meidän yöt on olleet hirveitä. Ensinnäkin nyt se riehuminen ja venkuilu on tullut uniin. Saan kääntää pojan sängyssään yön aikana niin monta kertaa ympäri etten ole enään pysynyt edes laskuissa. Sen lisäksi yhtäkkiä alkaa vaan hirveä huuto, mihin en perjaatteessa keksi syytä. Elias on kyllä syönytkin vähän huonommin, että en tiedä herääkö sitten nälkään vai mikä on. Tuleeko hampaita vai onko rokotteista jotain. Kuumetta ei ainakaan ole. Viime yönä neljältä kyllästyin siihen kääntelyyn ja otin Eliaksen meidän väliin. Eihän siitä mitään tullut, oltiin pari tuntia hereillä siinä sängyssä pyörien ja 6 luovitin ja hain pojalle maidon. Sen jälkeen vielä tunnin poika naureskeli omassa sämngyssään ja vihdoin nukahti uudelleen. Ei kyllä nukuttu kun tunti enään, mutta onneksi edes vähän. Toivon todellakin että tämän on ohi menevää. Vaikka en kai saisi valittaa, kun meillä on syntymästä asti nukuttu niin hyvin...

herkkuruokaa

Tänään on neljä vuotta siitä kuin minua "kosittiin". Yhteisin tuumin me käytännössä kihlauduttiin, mutta päivä tuli ihan puun takaa. Aika kyllä juoksee ihan siivillä. Muistan niin hyvin ne kaikki ihanat ensi hetket kun varovasti hivuttauduttiin aina lähemmäksi toisiamme, makoilimme sängyssä aamusta iltaan vain ollen, vatsa oli täynnä perhosia ja jokainen pusu ja hetki oli niin kovin jännittävä. Yhteistä taivalta on reilu viisi vuotta jo takana ja avioliittoon lipauduttiin jo reilu vuoden seurustelun jälkeen. Häitä on jo suunniteltu, mutta en täällä paljasta koska niitä vietetään, koska moni perheenjäsen ja tuttavakin tätä blogia seurailee. Mielettömän kova hääkume kyllä jyllää täällä......

Meillä on ollut tapana vuosipäivinä viettää aikaa yhdessä ja tänäkään vuonna ei siitä perinteestä poikettu. Vietiin Elias isovanhemmilleni pariksi tunniksi kun M tuli töistä ja suunnattiin meidän luottoykkösravintolaan syömään. Flamingon Parilla Steak Houseen. Ihan taivaallista ruokaa lihan ystävälle, kannattaa kokeilla jos lähellä liikkuu! Otettiin oikein kunnon menut kerrankin. Itse söin alkupalaksi valkosipuli-yrtti marinoituja etanoita, pääruoaksi härän sisäfileestä pippuripihvin valkosipuli-kermaperunoilla ja jälkiruoaksi suklaabrownien vaniljajätskillä. NAM! (kyllä, olen edelleen herkkulakossa, mutta tämä päivä on kerran vuodessa niin katsoin itseni oikeutetuksi nauttia tämän jälkkäri!) Maha pullollaan lähdettiin sitten hakemaan Elias hoidosta ja tultiin suoraan kotiin. 

Tällä naamalla lähdettiin tänään liikkeelle. 

Teki kyllä hyvää tämä pienikin hetki rauhallista kahden keskeistä aikaa, meinaan viime viikko ja viime päivät ovat olleet himppusen rankkoja. Eliasta siis hampaat kiusaa oikeen toden teolla, kiukuttelua siis on ilmassa todella paljon. On kaikki siivoamiset ja kotihommat jäänyt kyllä sivuun kun toinen vaatii huomion ihan kokoajan ja saa olla keksimässä mitä ihmeellisimpiä temppuja, että pysyy edes hetken tyytyväisenä. On se kyllä silti vaan niin ihana poika, enempi tekee vaan pahaa kun ei voi toisen oloa enempää helpottaa ja selvästi on huono olla. Höh. Ehkä tämä tästä. Saisi jo ne hampaat tulla läpi asti niin loppuisi kiusa edes hetkeksi.

Sekametelisoppa

Tässä nyt jonkinverran muita meidän kuulumisia. Pari päivää Elias on ollut pienen pieni kiukkupussi. Nyt veikkaan erittäin vahvasti taas niitä hampaita. Sormet on kokoajan suussa ja kuola valuu, mutta sen lisäksi tutti eikä tuttipullo meinaa kelvata. Elias ottaa vaan ikenillä kiinni ja yrittää pureskella niitä vaikka olisi kuinka nälkäinen. Myös öisin on heräilty itkeskelemään, mitä ei ole koskaan aiemmin meillä harrastettu. Rauhoittuu kyllä heti kun laittaa käden rinnan päälle ja antaa tutin. Elias ei selvästi öisin itkiessään ole hereillä vaan puoli unissaan itkee ja kun tutin antaa yrittää sitä vain purra, huolii kyllä lopulta ja nukahtaa samantien uudestaan sikeästi. En keksi mitään muutakaan syytä. Nyt ei ole soseissakaan juuri tullut uutta makua ja vatsa toimii hyvin, en siis usko että olis masukaan kipeä. Eikä muuten poika ole flunssainen tai kipeän oloinen. Selvästi saa helpotusta kun jotain kovaa laittaa suuhun. Alaikenet kyllä ehkä on aavistuksen turvoksissa, mutta ei sielä vielä mitään näy... Onneksi kiukuttelun keskellä on niitä hyviäkin hetkiä ja pieni iloinen poika :)

Eliaksella olis myös todella kova kiire liikkeelle. Istumaan on puskenut jo pidemmän aikaa sylissä/sitterissä ollessa ja sitä tekeekin ihan kokoajan. Tukevasti se selkä suorassa nököttääkin jos sylissä pitää vain käsistä kiinni ja Elias itse puskee istumaan. Ei ole kuitenkaan vielä annettu istua..  

Minkä ikäisenä yleensä opitaan istumaan/ milloin saa antaa istua?? 

Noh siitä liikkumisesta. Aiemmin Elias pyrki liikkumaan pyörimällä. Nyt on kuitenkin hoksannut että masullaan ollessakin voi pyrkiä eteenpäin. Pylly nousee kokoajan ylös, naama on kiinni lattiassa ja puskee jaloilla vauhtia. Näyttää ihan mittarimadolta ja tällä tyylillä pääsee eteenpäin hitaasti mutta varmasti. Pelottavaa! Aika taas juoksee ja kohta mun vauva kävelee. Sais vielä hetken pysyä paikallaan sylivauvana.

Sitten hieman itsestäni! Onnistuin viime viikolla käymään salilla 4 kertaa ja sää salli 2 pitkää reipasta vaunulenkkiä. JEE! Sen lisäksi täyteen tuli kaksi viikkoa täysin ilman herkkuja ja mehuja ja tämä kolmaskin viikko on startannut hienosti. En muista kerroinko jo että yritän olla ilman herkkuja jouluun asti. Viimeksi tyssäsi kahteen viikkoon, mutta tällä kertaa ainakin vielä on motivaatio ja innostus tallella. Huomenna on punnituspäivä ja saa nähdä onko viikossa tapahtunut muutosta jo alaspäin. Toivotaan parasta. Keksin itselleni ihan mielettömän herkullisen ja nopean ruuan! Se on todella kevyttä, hyvää ja nopea tehdä. Tarvitset kaksi kananmunaa, tonnikalaa vedessä, kurkkua, paprikaa ja ananasta. Tai käytännössä mitä vaan oman mielen mukaan. Paistoin vaan kanamunasta letun ja pilkoin väliin näitä herkkuja ja tonnikalaa purkista, avot! 

Ostin kaupasta testiin niitä PROfeel rahkoja ja jogurtteja, sellanen on helppo ja nopea välipala ennen tai jälkeen treenin. En todellisuudessa tiedä kuinka terveellisiä ne on, mutta ainakin niistä saa paljon proteiinia. Saa nähdä onko maultaan hyviä. Tänään on taas salipäivä ja ajattelin sellaisen napsasta napaan ennen treeniä.