Elias 7kk

On kyllä ollu sellasta tohinaa viime viikko, etten yksinkertaisesti ole ehtinyt tulla kirjottelemaan. Joulusta on nyt kuitenkin selvitty ja uusivuosi olisi edessä. 25. päivä Elias tosiaan täytti jo huimat 7kk ja ajattelin nyt vähän kirjoitella tänne ylös kuukausiraporttia!

7kk iässä:

* Ryömii kovaa vauhtia

* Nousee konttausasentoon ja hytkyy siinä

* Nousee karhukäveluasentoon

* Istuu tuetta pieniä hetkiä

* Nousee satunnaisesti polviseisontaan

* Ottaa tuettuna askelia

* Vilkuttaa (kun itse vilkuttaa ja sanoo heihei niin Elias vilkuttaa takaisin)

* Höpöttää TODELLA paljon omalla kielellään

* Pärisyttää kokoajan kun on keskittyneenä leikkeihinsä

* Ilmaisee oman tahdon voimakkaasti kiukuttelemalla (tämä on joskus saatava videolle :'D)

* Pyrkii itse syliin kun siihen haluaa (ryömii jalkoihin ja nostaa kädet ylös, ilmaisee sen myös äänekkäästi jos ei heti tapahdu)

* Juo itse nokkamukista

* Nukkuu yöt n. 20.30-08.30 

* Kahdet päikkärit, pituudeltaan 0,5-1h

* Syö viisi kertaa päivässä

* On lopettanut vierastamisen

* Vihaa pukemista yli kaiken

* Rakastaa kylpemistä

* Repii hiuksista ja naamasta

* Yrittää tehdä tuhoja kokoajan (joulukuusi, johdot ja pistorasiat on koetuksella)

* Musiikin soidetta alkaa "jammailemaan" eli nytkyy musiikin tahdissa

Nyt ei äkkiseltään muuta tule mielee, mutta iso poikahan tuo jo on <3 

Hampaita ei vielä ole, mutta uskoisin että on juuri niitä tekemässä (olen kuvitellut niin jo miljoona kertaa). Harmittaa kun seuraava neuvola on vasta kuukauden päästä, eikä nyt siis mittoja saada. Olisi ollut kiva tietää miten herra on kasvanut! Ainakin kaikki loputkin 68cm vaatteet on jäänyt nyt pieniksi. 

Illalla tulen kirjoittelemaan vielä vähän kuluneesta vuodesta jos vain mitenkään ehdin!

Ihanaa uutta vuotta kaikille! <3

Xmas

Meidän joulu oli I-H-A-N-A! <3 Toivottavasti jokainen teistäkin sai viettää rauhallista ja nautinnollista joulua. Elias pääsi ensimmäistä kertaa saunaan ja sai myös vähän testata vihtomista. Voi että niitä riemunkiljahduksia. Aamulla syötiin vatsat täyteen riisipuuroa ja kaikkia muita herkkuja glögin kanssa ja illalla virittäydyttiin urakalla jouluruuan maailmoihin. Lahjoja Elias sai ihan valtavan määrän ja niistä kerron erillisessä postauksessa. Lahjanaru taisi kyllä olla hauskin juttu, mutta isoja naurukohtauksia saatiin monille äänteleville leluille myös. Herkkupöytäkin tyhjeni hyvää tahtia illan mittaa ja yömyöhään asti pelailtiin erilaisia lautapelejä hyvässä seurassa. Elias meni toki ajallansa nukkumaan, päiväunet kyllä jäi 1h mittaisiksi koko päivän aikana, kun touhuttavaa riitti niin paljon ettei nukkuminen ollut herralla ekana mielessä. Yöllä onneksi uni maittoi makeasti. Tässä pientä kuvasaldoa joulustamme! :)

Jouluaattoaamun maisemia

Otettiin Eliaksesta tonttukuvia ja 7kk kuvaukset meni samassa

Ensin aina luettiin mitä pukki oli korttiin kirjoittanut.....

Ps. Äitin vauva on tänään 7kk <3 Siitä lisää myöhemmin, kunhan kotiudutaan täältä joulun vietosta 

Vauhtihirmu

Kylläpäs nyt on Eliaksella kova tahti kehityksessä menossa! Viikko sitten tosiaan alkoi ryömimään ja nyt tahti on jo sellainen, että pääsee alustalla kuin alustalla paikkaan johon haluaa. Eilen sitten nousi ensimmäistä kertaa itse tukea vasten polviseisontaan (pehmeällä alustalla pääsee jo polviseisonnasta itse seisomaan) ja tänään otti ensimmäiset haparoivat askeleet tukea vasten! Hurja pieni mies tuo kyllä on. Ihan korvaamaton sellainen <3

Voi olla, etten ennätä enään tässä viikonlopun aikana kirjoittelemaan, kun on kaikenlaisia kiireitä vielä ennen H-hetkeä. Mutta viimeistään joulun jälkeen palaan kyllä taas maisemiin - varmasti kuvarikkailla kuulumisilla joulusta! Toivotan teille jo näin ennakkoon jokaiselle tasapuolisesti;

Okein ihanaa ja rauhallista joulua! <3

Iltakävelyllä

Vielä vähän perinteisiä kuulumisia. Maanantaina kun M tuli töistä kotiin, lädimme kaupoille. Ensimmäisenä suuntasimme lastentarvikeliikkeeseen ja sieltä Vauvapisteeseen. Vertailimme eri turvaistuin vaihtoehtoja Eliakselle ja siltä seisomalta teimme myös päätöksen ja ostimme penkin. Päädyimme lopulta Cypex Pallas Fix-istuimeen, joka on siis palkki-istuin. Vielä se ei käyttöön pääse, koska painoraja ei meillä täyty, mutta ainakin odottaa nyt valmiina käyttäjää. Siitä suuntasimme sitten Jumboon, josta kävimme ostamassa joulukuusen ja muutamat koristeet täytteeksi sekä kävimme syömässä. Olimme kotona vasta kahdeksalta, jolloin normaalisti on jo iltapesut tehtynä. Elias jaksoi silti hienosti ja meni nätisti heti iltatoimien jälkeen nukkumaan.

Eilen Aino oli meillä melkeen koko päivän kylässä ja saatiin vaihtaa taas kuulumiset ja juorut pitkältä ajalta. Oli kyllä mukavaa. Yläaste aikoina olimme jokaikinen päivä yhdessä, mutta nyt näemme harmillisesti paljon harvemmin, kun eri paikkakunnilla asutaan. 

Tänään on ollut perinteinen kotipäivä vain. Illasta kyllä innostuttiin lähtemään koko perheen voimin iltakävelylle tonne ihanaan pakkassäähän. Samalla piipahdimme Postissa ja mielenkiinnon vuoksi sellasessa virolaisessa elintarvikekaupassa, joka on hetki sitten tähän lähelle avattu.

Eliaksen vauhti on kiihtynyt hiumaa tahtia ryömimisessä ja nyt on tullut esiin myös ihana piirre. Aina kun Elias haluaa syliin, niin se ryömii kiinni jalkaani ja nostaa kädet ylös ja alkaa sätkimään! Tänään myös kun Elias oli ihan väsy ja pötköttelin sen kanssa olkkarin lattialla, niin ryömi mun luokse ja kiipesi puoliksi vatsan päälle, laittoi tutin suuhun ja painoi pään siihen ja jäi lepäämään<3 Voi että miten ihana. Konttausasentoa haroitellaan myös ahkerasti ja välillä pitkiäkin aikoja siinä kiikkuu, mutta kädet ei vielä kovin kauaa jaksa siinä kannatella. Hirveetä vauhtia meidän pieni vauva kyllä kasvaa!

Joulu on ovella

Joulu on ollut minulle aina erityisen tärkeä juhla. Ei sen uskonnollisista syistä, vaan kaikista lämpöisistä ja ihanista muistoista. Lapsuudessani olemme viettäneet jouluja aina koko lähisuvun voimin, kokoonnuimme mummini luokse sitä juhlistamaan. Nyt vähän vanhempana, kun suku on kasvanut, emme ole enään mahtuneet kaikki samaan tilaan ja olemme "eriytyneet" viettämään jokainen perhe omia joulujaan. Siit huolimatta kotonani joulu on ollut aina ihana. Se tunnela, lasten jännittäminen ja ihana yhdessäolo on jotain korvaamatonta. Toivon, että pystyn luomaan Eliakselle yhtä ihania muistoja.

Tämä joulu meidän oli tarkoitus viettää ensimmäistä kertaa ihan oman pienen perheen voimin täällä kotona. Viime hetkellä koin kuitenkin suuren ahdistuksen sen epäonnistumisesta. Miten voisin saada sen ihanan tunnelman aikaiseksi jossain kolkossa kerrostaloasunnossa, jossa en pääse edes saunaan. En voi sytyttää miljoonia ulkotulia palamaan, enkä voi illalla lämmitellä takkatulen äärellä. Olen tosiaan myös aina tottunut siihen, että jouluna on kaikki läheiset yhdessä paikassa ja täällä olisimme olleet vain me kolme. Ihanalta ajatukselta sekin tuntui, mutta jotenkin kuitenkin haikealta. Ei olisi ketään niistä muista läheisistä ympärillä. Niimpä päätettiin, että vielä tämän joulun vietämme vanhempieni luona.

Halusin siitä huolimatta tuoda hieman joulun tunnelmaa tännekkin, vaikkemme aattoa täällä olekkaan. Olen myös aina vannonnut, etten koskaan ikinä tuo kotiini tekokuusta.. Mutta kuinkas kävinkään. Sellainen koristaa nyt olohuonettamme. 

Tänä jouluna minä olen luvannut viedä joulupöydään kaikki makeat herkut. Leivon ainakin valkosuklaa-glögijuustokakun, suklaakakun ja ehkäpä niitä paljon puhuttuja cake popseja. Hedelmäsalaatti on myös näiden rinnalle vielä harkinnassa, olisi kevyt ja raikas kun kuitenkin kaikki ahtaa vatsat täyteen ruokaa. Lapset paistavat aamupäivällä tortut ja piparit.

Ensi jouluna luultavasti/toivottavasti, olemme löytäneet ja ostaneet jo ihka oman kodin ja silloin vietämme varmasti joulumme siellä. Olemme alustavasti sopineetkin jo vanhempieni kanssa, että kokoonnumme kaikki yhdessä viettämään joulua sitten meidän kotiimme.

Minkälaisia jouluperinteitä teiltä löytyy tai miten vietätte joulua? :)

Hyvää huomenta!

Ensin vähän ihmetellään, kun on kirkasta äitin repäistyä verhot auki. Lunta pyryttää ja on valosaa, kello on 10.

Sitten vähän möngitään ja köllötellään äitin ja isin sängyllä, vielä unihiekat silmissä.

Lopuksi ilmeillään ja nauraa räkätetään. Ollaan valmiita uuteen ihanaan päivään!

Aamut meidän perheessä on parasta. Mikä onkaan ihanempaa, kun kuunnella kun oma pieni poika iloisena höpöttää sängyssään ja ilmoittaa uuden päivän alkaneen. <3

Ry-ry-ryömitääään

Huh, viikko on vierähtänyt NOPEASTI! Eipä ole täälläkään siis päivityksiä näkynyt. Viikkoon on sisältynyt normaalien arkitouhujen lisäksi muun muassa kuntosalilla rehkimistä, joulusiivoilua, jouluostoksien tekoa, siskoni cheernäytöstä, muiden lasten hoitoa, rauhallista yhdessä oloa ja Eliaksen uuden opettelua. Tämän hiljaiselon täällä blogin puolella huomaa myös kamerasta; tyhjensin vasta nyt tätä postausta varten kameran ja kuvia on kertynyt kiitettävät 400kpl (joista valitettavasti ei ole kuin pari hassua jota täällä julkaisen, kun melkein kaikissa kuvissa on muitakin ketkä eivät halua täällä naamaansa näyttää).

 Kurkistus Eliaksen joulupukeutumiseen ja ensimmäinen avattu joululahja; Pentikin tarjoiluastia täynnä Fazerin sinistä.

Viikonloppu meni vanhempieni luona Porvoossa. Elias on ihan hurahtanut koiriin siellä ollessa. Kokoajan pakko päästä "paijaamaan". Vanhemmillani on siis kaksi koiraa, onneksi todella ihmisrakkaita ja kilttejä. Roni (kuvassa oleva koira) yrittää kokoajan antaa pusuja Eliakselle ja päästä viereen makaamaan. Itseasiassa, perjantaina kun tuonne mentiin ja Elias pääsi lattialle ja näki koiran, alkoi hän RYÖMIMÄÄN! Vihdoin täälläkin se hokattiin. Vauhti on vielä hidas ja hermot menee helposti jos kohde on liian kaukana. Nyt jo parissa päivässä on kuitenki selvää kehitystä ja kohta varmasti mennään ja lujaa. Myös konttausasentoon pyritään jatkuvasti. 

Mulla olisi hirmusesti asiaa mistä teille rupatella, mutta olen niin naatti että pakko lähteä nyt nukkumaan. Ensi viikkokin näyttää kiireiseltä, mutta yritän ehtiä päivittelemään! Joulun jälkeen onneksi hellittää ja voi ottaa ihan rauhassa taas. 

Rauhallista joulun odotusta kaikille! <3

Lumeen tutustumista

On ollut ihan mahtava viikonloppu. Perjantaina oltiin vaan kotosalla ja väsättiin sitä piparkakkutaloa. Lauantaina sitten patistin ton isännän poikien iltaa viettämään ja me karattiin Eliaksen kanssa mun äidin luokse tyttöjen iltaan. Eliaksen mentyä nukkumaan paistettiin joulutorttuja, juotiin kuumaa glögiä ja pelailtiin afrikan tähteä ja skibboa äidin ja mun siskoni kanssa. 

Tänään aamupäivällä suunnattiin sitten ekaa kertaa kunnolla ulos ilman vaunuja Eliaksen kanssa. Alkuun mentiin pulkan kyydissä, sitten laskettiin mäkeä (sylissä) ja tämän jälkeen vähän kokeiltiin istua ja mönkiä lumella. Voi että Elias nautti siitä ja oli hauskaa (vaikka sitä en kuviin saanut ikuistettua puhelimella). Kovasti olis herra tahtonut syödä ja maistella vain sitä lunta!

Päivällä kun tultiin kotiin, niin laitettiin piparkakkutalo kunnolla kasaan ja koristeltiin loppuun. Naurettiin yhdessä mahat kippurassa sille, miten ruma siitä tulikaan (rumat ja epäonnistuneet kohdat jätin suosiolla kuvaamatta)... Lopulta kuitenkin olemme kovin ylpeitä miten hyvä siitä kuitenkin tuli ottaen huomioon, että se on ensimmäinen laatuaan meidän tekemänä!! Koristelu oli ehkä se mikä ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, vai miten se sanotaankaan.

Illalla vielä sitten Elias pääsi kylpyyn ja voi että sitä riemua. Jos Elias itse saisi päättää niin meillä kylvettäisiin aina ja kokoajan. Se on takuuvarma keino saada kiukku kuin kiukku karkotettua pois. Siellä polskitaan ja nauretaan niin että naapuritkin kuulee! Olis muutama ihan mahtava kuvakin meidän kylvyistä, mutta niitä en tänne halua lisätä. Tässä kuitenkin tästä upeasta tönöstä kuvia!

Piparkakkutalo

Päätettiin tänään tehdä yhdessä koko perheen voimin piparkakkutalo! Meistä ei M:n kanssa kumpikaan ole koskaan ikinä tehnyt sellaista, ei edes koristellut.... Valmiiksi ei sitä vielä saatu, kun kello tuli jo niin paljon, että alkoi Eliaksen iltatoimet yms. mutta kaikki osat saatiin tehtyä ja suurimmat koristelut hoidettua. Huomenna aamulla meitä odottaa siis kokoaminen. Saa nähdä mitä siitä tulee, tai saadaanko sitä ylipäätään pysymään pystyssä (tuli meinaan hieman painavia joistakin osista......).

 Elias touhusi tyytyväisenä omiaan syöttötuolissa!

Huomatkaa super hieno joulukuusi; ihan omin pikkukätösin sen veitsellä yritin muotoilla, kun muottia ei ollut!! :D

Tässä hieman esimakua meidän uniikista talosta! Lupaan näyttää valmiinkin luomuksen, oli se sitten miten monessa osassa tahansa. Toivotaan kuitenkin, että saataisiin tönö pystyyn ;)