Viime viikolla kävimme Linnanmäellä kahteen otteeseen. Ensimmäisellä kerralla olimme ilman Eliasta, jolloin saimme rauhassa itse heittäiytyä lapsiksi ja huvitella laitteissa ja pelikojuissa. Siitä on useampi vuosi kun olemme linnanmäellä laitteissa käyneet, joten oli muutama laite joissa ei oltu koskaan edes vielä käyty. Tottakai sitä uskaltauduttiin kaikkein "hurjimpiinkin" laitteisiin ja voin todeta olevani edelleen se sama hurjapää jolta ei uskallusta puutu ;) Haaveilen siis kovasti joskus pääseväni johonki oikeasti isoon huvipuistoon, jossain jenkeissä tai muualla mistä löytyy vielä enemmän vauhtia ja pyöritystä.
Toisen kerran olimme perjantaina ja silloin liikkeellä koko perhe. Paikanpäällä tapasimme sovitusti myös muutamaan muun äidin lapsineen ja kiertelimme yhdessä laitteesta toiseen. Järkyttyneenä, ylpeänä ja iloisena saimme kaikki yhdessä tajuta ettei meillä todella ole enään mitään pikkuvauvoja. Lapset iloitsi laitteisiin pääsystä ja protestoi pois lähdöistä. Elias varsinkin oli kovin malttamaton ja jonottaminen sekä laitteesta poistuminen sai aikaan kiukkupuuskat. Se oli kuitenkin pieni murhe. Se ilo ja onnellisuus mikä näkyi lasten kasvoista oli ihan mieletön. En ole varmaan koskaan nähnyt Eliasta niin tohkeissaan kuin oli autokarusellissa, jossa meidän pikkuiset olivat ilman vanhempia (SIIS OIKEASTI, MUN VAUVANI YKSIN KARUSELLISSA??). Tämä laite käytiin moneen moneen kertaan aina uudelleen ja uudelleen ja jokainen kerta oli yhtä hauska. Toki kävimme muissakin laitteissa, mutta tämä oli ehdottomasti eniten pienten mieleen.
Huvittelun päätteeksi suuntasimme vain oman perheen kesken Sealifeen. En ole aiemmin siellä käynyt, joten odotin sitä mielenkiinnolla. Hienohan se oli ja kaloja ja mereneläviä löytyi joka lähtöön. Oli mustehalaa, merihevosta, hai ja monia tavallisia sekä ei niin tavallisia kaloja. Paikka on silti mielestäni todella ylihinnoiteltu, 16€/aikuinen. Mutta nykypäivänä kyllä melkein kaikki on, varsinkin sellainen mikä vetää turisteja puoleensa.. Hinnasta huolimatta, käymme varmaan kyllä uudelleenkin. Elias oli jo aika väsynyt kun menimme, mutta oli silti aika kiinnostunut. Osoitteli innoissaan kaikkia kaloja mitkä liikkuivat ja yritti lasien läpi koskea. Tuskin kuitenkaan todellisuudessa mitään siitä ymmärsi, katsoi vaan kaikkea mikä liikkuu. Ensi vuonna varmasti ymmärtää jo enemmän ja on vielä kiinnostuneempi :)
Nyt käännämme auton nokan kohti Nokiaa ja Tamperetta. Kylpyläloma on siis edessäpäin. Tätä reissua olemme odottaneet paljon, toivon mukaan kaikki menee hyvin, kun Elias ei ole ennen ollut edes uimahallissa. Luulisin kuitenkin että tuollainen vesipeto viihtyy! Ohjelmassa on kyllä muutakin kuin uimista, mutta palailen loman jälkeen kaikkeen siihen. Luultavasti ajamme kylpylästä suoraan mökille, joten en ole varma koska seuraavan kerran istahdan taas koneen ääreen. Nyt on kuitenkin käynnistynyt meidän viimeinen lomaviikko, joten sen jälkeen palailen varmasti taas arkisempiin tunnelmiin! :)
