Viikon varrelta

Korkeasaaren reissulta

Jospa vihdoin jaksaisin istahtaa ajan kanssa tähän tietokoneelle ja saisin rustattua meidän kuulumisia ja vähän muutakin tänne ylös. Emme ole koko kesäloman aikana olleet kuin yhden vai kaksi yötä kotona, nyt tänään on kuitenkin se hetki, kun taas nautiskelemme oman kodin rauhasta. Tien päällä on siis oltu, melkeimpä voisi sanoa että olemme kulkeneet säätiedotuksen mukaan ympäriinsä. Aina sinne missä luultavimmin lämpöä piisaa. Sadepäiviä emme tästä syystä ole viettäneet ja lomailu on ollut mukavaa. Suurimman osan ajasta olemme olleet mökillä ihan vain kolmistaan, enkä tiedä mitään, mikä olisi sitä parempaa. Se vain on niin meidän paikka. Mitään järisyttvänä ihmeellistä ei meidän lomailuun tällä hetkellä ole siis kuulunut. Paljon paljon ulkoilua, uintia ja sitä rataa.

Puistoilua

Hoploppia. Kaikkia missä on ratti on tällä hetkellä POP!

Eliaksen kuulumisiakin voisin ihan erikseen tähän kirjoitella. Konttaus on vaihtunut kokonaan kävelyyn ja myös kengät jalassa tepastelu onnistuu hienosti. Elias on itsestään kovin ylpeä ja heittää ilmaan paljon hurraa huutoja ja taputuksia erilaisista suorituksista. Ensimmäiset sanatkin on nyt selkeästi kuultu. Äiti, sehän se sana oli. Sitä hoetaan nyt kokoajan ja voi kuinka se vaan onkaan ihanaa! Toinen sana on anna ja kolmas on ei. Näitä kahta jälkimmäistä on hoettu kyllä jo pitkään, mutta sana ei ole ihan ollut oikeassa muodossaan tai muiden ymmärrettävissä, mutta nyt niistä ei voi tuntematonkaan erehtyä. Ei myöskään tästä äiti sanasta :) Kovin on täällä siis ylpeitä vanhempia, on tuo lapsukainen vaan niin mahtava ja valloittava. Hampaita muuten tulee oikein rytinällä. Kaksi poskihammasta on puskenut läpi ja lisää tulee. Oikein sellasia isoja veripatteja tulee ikenien päälle. Tekee varmasti kipeää ja ruoka uppoaa tästä syystä melko huonosti. Tällä hetkellä hampaita on ainakin 10

Isomummon ja -vaarin kanssa Koiramäen pajutallilla

Harjoiteltiin ruohonleikkurilla ajoa

Myös meidän arkeen on tullut muutoksia. Enään nukutaan vain yhdet päiväunet, keskimäärin 2,5h mittaiset. Tuttia syödään enään vain päivä-, sekä yöunilla. Elias tietää itsekkin, ettei tuttia oteta muulloin ja tajuua antaa sen heti kiltisti pois jos jostain sellaisen sattuu päivällä löytämään. Suurin muutos ehkäpä on kuitenki se, että tuttipulloa ei ole käytössä enään laisinkaan. Tämä tapahtui täysin vahingossa. Lähdimme mökille, enkä ollut muistanut pakata tuttipulloja mukaan. Eikä todellakaan viitsitty lähteä ajamaan 60km yhden vaivaisen pullon takia, kun nokkamukeja oli kuitenkin mukana. Aiemmin Elias on saanut pullosta maidon aina unille käydessään ja se on ollut sellainen rauhoittumishetki, josta kannetaan suoraan sänkyyn, sekä päivällä että illalla. Olin ajatellut pullosta luopumista syksylle, koska kuvittelin sen olevan hankala prosessi. Se kun tuntui olevan meille niin kovin tärkeä heti. Toisin kuitenki kävi, ja melkein järkyttyneen iloisina huomasimme, että unille meno käy edelleen tismalleen yhtä helposti kuin ennenkin, ehkä jopa helpommin johtuen myös tästä uudesta päivärytmistä.

Itselleen on aina hyvä vähän taputtaa

Kaikki on siis paremmin kuin hyvin ja nautiskelemme täysin rinnoin tästä perheen yhteisestä ajasta ja tästä syystä meistä kuuluu paljon normaalia vähemmän. Huomenna menemme aamulla mattopyykille ja päivällä suuntaamme linnanmäelle huvittelemaan. Ensi viikon maanantaina hurautammekin jo Tampereen suunnille viettämään nautinnollista kylpylälomaa :)

Olisi mahtavaa kuulla myös, MITÄ TEILLE KUULUU?? :)

Ja mitkä ovat olleet teidän pikkuisten ensimmäiset sanat?