Eliaksen tuleva päiväkoti ja henkilökunta vaikuttavat mukavilta. Tällä hetkellä olen hoidosta siis hyvillä mielin. Koko ensiviikon tutustumme sinne rauhassa yhdessä. Maanantaina menemme alkuun vain pihalle leikkimään ja siitä sitten pikkuhiljaa sisätiloihin, sitten harjoitellaankin jo ruokailut heidän kanssaan ja lopulta myös päiväunet jne. Johtajan tapaamisessa Elias pääsi hetkeksi lasten kanssa pihalle leikkimään ja sai hepulit, kun kotiin olisi pitänyt lähteä. Se on kai ihan hyvä merkki? Mielummin näin päin kun toisinpäin. Eliaksen ryhmässä on yhteensä 10 lasta, vanhin on 2v3kk ja nuorin tasan 1-vuotias. Kaikki on siis aika samaa ikäluokkaa mikä on mielestäni erittäin hyvä.
Sataan kertaan olenkin jo toitottanut niistä meidän päiväkoti varusteista. Reppu me tilattiin Ebayn kautta, jostain kiinan mailta. Ihan vain halvan hinnan perässä. Eihän tuo ole aito vaikka myyntikuvissa siltä näyttikin teksteineen päivivineen, mutta osasinkin sitä odottaa. Eipä tuo meitä haittaa, ajaa varmasti asiansa, on meille mieluinen ja varmasti kestää meidän käyttötarkoituksessa edes hetken. Ollaan nyt kovasti harjoiteltu jo repun selässä kantamista. Ensimmäisellä kerralla se ei todellakaan ollut hauska juttu ja reppu sai sellaista kyytiä ettei tosikaan. Mutta pikkuhiljaa, kun äiti näytti esimerkkiä, alkoi se jo sujua kivuttomammin. Nyt reppu on jo ihan kiva kaveri ja siitä on hauska availla vetoketjuja. Reppuun mahtuu varmasti kaikki tarpeellinen.
Tossut tilasin Muksulasta ja vähän jäi kaivertamaan, kun seuraavana päivä ne olisi saanut -15% alennuksella toisesta paikasta. En jaksanut alkaa palauttelemaan. joten anti olla. Tykkään niistä kuitenkin hirmusen paljon. Isimies sai vähän hepulin, kun tilasin tossut koska meillähän on jo yhdet. Elias sai ne tuliaisiksi isomummolta jostain reissusta. Esitin etten muistaisi.. Hups. Halusin niiden kaveriksi kuitenkin myös sellaiset tossut, jotka sopii vaatteeseen kuin vaatteeseen ;) Pikkujuttu ja ehkä turhan pinnallista. Mutta eikö se voi joskus näinkin vähän mennä.
Vaatteiden nimikointi on vielä työn alla. Tarramonsterin tarrojen toimitusaika on sen verran pitkä, ettei ne ehdi meille ajoissa. Käyn siis ehkä sittenkin ostamassa vain ohut kärkisen tekstiilitussin tai permanenttitussin.. Ulkovaatteita en kyllä tohdi tusseilla sotkea. Niihin ajattelin kokeilla apteekista saatavaa Leukoplast teippiä, johon kirjoitan sitten nimen. Kuulin vinkin, että se toimisi. Se urakaa tarvitsee ensi viikon aikana suorittaa :) Tilasin Eliakselle myös kaksi kappaletta omalla nimellä varustettuja tutteja, ettei hoidossa menisi ainakaan niin helposti sekasin. Tällä hetkellä Elias saa tutin vielä nukkumaan mennessään ja en aio siitä luopumisen kanssa ottaa nyt turhaa stressiä. Mukavempi Eliakselle, että saa nyt rauhassa tutustua hoitopaikkaan ja vasta sen jälkeen aletaan vieroittamaan siitä unitutista pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti